Kylan Theon / runsaudensarvi ja sen lähellä oleva pilvenpiirtäjä

Olin juonut puolitoista lasillista vettä, kun minut käskettiin metallialustalle, jota ympäröi suppilo. Päälläni oli punainen toppi ja löysät farkut. Metallialusta nousi ja nousi, kunnes se oli maan pinnalla ja näin minkälainen areena minua odotti. Kasvoilleni pääsi yllättynyt ilme hetkeksi, mutta se katosi pian hymyn alta. En ollutodottanut tällaista areenaa, mutta se sopi minulle paremmin kuin hyvin. 3,2,1! Gongi kumahti ja juoksin niin kovaa kuin pääsin kohti kultaisena hohtavaa runsaudensarvea. Ihmeekseni olin runsaudensarvella ensimmäinen, mutta aivan takanani näkyi jo kilpailijoitani. Nappasin sen mitä ehdin, eli viidakkovetsen ja ison, ruskean repun. Ennen kuin yksikään kilpailijoistani ehti kohdistaa katseensa (tai aseensa) minuun juoksin pois. Hypättyäni puron ylitse suuntasin suurimmalle tielle, jossa vähän matkaa juostuani käännyin kohti suurta pilvenpiirtäjää, jonne jalkani ohjasin.

Astuin sisään lasinsirpaleiden peittämään aulaan, jossa hengähdin hetken. Siltä varalta, että minua seurattaisiin päätin mennä ylös. Kokeilin aluksi että toimiko hissi, mutta en ollut hirveän yllättynyt kun se ei toiminut. Niinpä osaksi juoksin, osaksi kävelin ja hölkkäsin kuuteenkymmenenteenensimmäiseen kerrokseen. Talossa oli kuusikymmentäkaksi kerrosta, mutta oli järkevämpää etten menisi ylimpään, sillä jos joku tulisi etsimään minua, hän luultavasti etsisi ensimmäisestä tai viimeisestä kerroksesta, sillä kuka kuudestakymmenestäkahdesta kerroksesta viitsisi etsiä yhtä tribuuttia? Tutkin kerroksen huoneita, ja huomasin, että tässä kerroksessa taisi olla yrityksen ylimmistön työhuoneita, niin hienoilta ne vaikuttivat. Valitsin majapaikakseni huoneen, jonka lasissa oli vain säröjä, kun muiden huoneiden ikkunat olivat risana lattialla. Huone oli kalustettu työpöydällä, mukavalla työtuolilla ja nojatuolilla, joka oli sivussa. Lattiaa pehmensi kalliin näköinen matto, jolle ilmeisesti työpöydällä olevat paperit olivat levinneet.
Olisin katsonut mitä runsaudensarvella tapahtui, mutta edessäni olevat rakennukset estivät sen. Niinpä päätin tutkia reppuni sisällön. Löysin sieltä vedellä täytetyn litran vesipullon, kaksi rasiaa jotain ruokaa, linkkarin, puukon, viltin, makuupussin, taskulampun, yönäkölasit, säilykepurkin ja mitä oli toivonutkin, ansatarvikkeita. En kylläkään ollut nähnyt matkani aikana yhtään eläintä. Aurinko oli katoamassa ja yö oli ottamassa taivaasta vallan. Hetkeä aikaisemmin ihmettelin, miksi tarvitsisin makuupussia, mutta sitten tuli jäätävän kylmä. Vapisin vielä kun menin työpöydän taakse makuupussiini. Katsoin taivaalta tiedotuksen, joka kertoi ketkä olivat kuolleet tänään, ja vaivuin hiljalleen uneen. //PÄIVÄ 1 LOPPUU KYLEN OSALTA//


Rick Waters / runsaudensarvi

Puin päälleni tumman vihreät löysät farkut, harmaan t-paidan ja ruskean nahkatakin. Hörppäsin lasistani hieman ennen kuin astuin metallialustalle, joka työnsi minut areenalle. Katselin areenaa neutraalin näköisenä; en ollut yllättynyt sillä en ollut varma mitä odottaa. Katsoin liittolaisiani, joista osa katsoi minua. Katsoin myös runsaudensarvea, jonka suuaukko oli areenan toisella puolella. Gongi kumahti ja juoksin kohti runsaudensarvea. Lähelläni juoksi pullukka poika, jonka vyöhykettä en muistanut. Harpoin häntä kohti ja nappasin pojan käsiini. Kuului vai "kraks" kun väänsin pojan niskat nurin. Lähdin sen jälkeen juoksemaan kohti runsaudensarvea. Nappasin keihään ja jäin puolustamaan runsaudensarvea.

Tim Riles / runsaudensarvi

Repäisin hermostuneesti sipsipussin auki. Kaavin pussin sisällön suuhuni, ja heitin sitten sen pussin roskikseen astuin suppiloon. Metallinen alusta nosti minut ylös. Olisivatko vanhempani nyt ylpeitä minusta? #Varmasti olisivat!# tokaisin itselleni mielessäni ja varmistauduin juoksemaan kohti runsaudensarvea. Olisin halunnut metsää areenalle, mutta eihän se minun päätökseni ollut. Päätin lähteä runsaudensarvelle ottamaan aseita ja tarvikkeita, juuri niin kuin olin nälkäpelissä muiden nähnyt tekevän. Gongin kumahtaessa juoksin kohti runsaudensarvea. Vieressäni ollut poikatribuutti juoksi minua kohti vaarallisen näköisenä, joten yritin kiihdyttää vauhtiani. Se ei kuitenkaan onnistunut, ja poika hautasi kasvoni lihaksikkaiden käsiensä väliin. Kaikki olikin ohitse ennen kuin ehdin edes huomata sitä.

Ken Hastings / runsaudensarvi

Join vesilasillisen loppuun ennen kuin astuin metallialustalle. Suppilo sulki minut sisäänsä ja lähetti areenalle. Näpräsin mustaa t-paitaani samalla kun tutkailin ympäristöäni. Olin yllättynyt, ja sen näki helposti kasvoiltani. Tämä olisi vaikea areena, siitä olisin varma. Katsoin muita tribuutteja. He olivat varmasti melkein jokainen jollakin tapaa parempia kuin minä. Nopeampia, vahvempia tai ovelampia. Kylmät väreet kulkivat selkääni pitkin kun kuutosen tyttö oksensi muutaman tribuutin päässä. En tietenkään kuullut kun gongi kumahti, ja jäin hetkeksi paikalleni kun muut lähtivät juoksemaan johonkin suuntaan. Emmin vielä hetken ja lähdin sitten kohti runsaudensarvea. Olin melkein siellä, kun tunsin valtavaa kipua selässäni. Huomasin nopeasti että lävitseni oli vedetty miekka. Keihään omistaja veti sen pois ja sitten potkaisi minut maahan. Yritin heiluttaa päätäni ja estää tribuuttia kyyneet silmissä, mutta poika, tai pikemminkin mies tunki miekkansa sydämeeni. Nyt myös näkönikin katosi, ja tajuntani myös.

Maxen Stark / runsaudensarvi

Join lasillisen vettä ja söin mehukkan pihvin. Sen jälkeen puin päälleni mustan topin, löysät farkut ja farkkutakin, sekä maiharit. Sitten minut kutsuttiinkin jo suppiloon, ja metallialusta työnsi minut areenalle. "Hienoa!" totesin hiljaan kun näin areenan. Se kuka päätti tämän areenan meille oli tosi järkevä tyyppi. Vihdoin jotain erilaista kuin vain puita. #Onhan tämä pelinjärjestäjien rakennuttama vai ovatko he löytäneet sen?# kysyinitseltä, mutta en ollut varma vastauksesta. 3,2,1! Gongi kumahti ja juoksin runsaudensarvelle. Nappasin keihään, kiersin yhden poikatribuutin taakse kauempaa ja iskin keihääni pojan lävitse. Tehtyäni pojasta lopun palasin liittolaisteni luokse runsaudensarvelle.

//sori huonosta laadusta mutta kirjoitin tän kiireessä//